Edunvalvontavaltuutus

Edunvalvontavaltakirjalla (valtakirja) päätät kuka hoitaa asioitasi silloin kun et siihen itse esimerkiksi muisti- tai muun sairauden johdosta kykene. Ihmisille voi tulla yllätyksenä, ettei läheisetkään ihmiset ole automaattisesti oikeutettuja hoitamaan toisen henkilön asioita, vaikka nämä olisivat itse siihen kykenemättömiä tai saamaan henkilöä koskevia salassapidettäviä tietoja. 

Valtakirjaan voit sisällyttää tarkkojakin määräyksiä siitä miten sinun asioitasi pitää hoitaa tai sinun omaisuuttasi käyttää. Valtakirjassa voit myös kieltää valtuutettua toimimasta jollakin tavalla tai edellyttää luvan hankkimista johonkin toimenpiteeseen (esimerkiksi tietyn omaisuuden myynti). Valtakirjan olisikin hyvä olla aina valtuuttajansa näköinen ja hänen tarpeilleen räätälöity. Edunvalvojaksi voi pyytää ja valtuuttaa esimerkiksi oman täysi-ikäisen lapsensa, joka suostuu tehtävään.

Alkuperäinen valtakirja on säilytettävä huolellisesti eikä sitä voi antaa viranomaisen säilytettäväksi. Valtakirjan voi antaa esimerkiksi valtuutetulle itselleen tai muuhun luotettavaan paikkaan, kuten pankin tallelokeroon, johon valtuutetulla on pääsy.

Valtakirjan voi laatia koska tahansa, ja se onkin hyvä laatia hyvissä ajoin ennen kuin sille ilmenee käyttöä. Onnettomuudessa vakavasti loukkaantunut henkilö tai muistisairas ihminen eivät välttämättä enää kykene valtuutusta antamaan.  Toimintakyvyn menetys voi olla huonoimmillaan hyvinkin nopeaa. Valtuutuksen voi antaa sellainen täysi-ikäinen henkilö, joka kykenee ymmärtämään mitä valtakirja sisältää ja mitä se merkitsee.

On hyvä huomata, että valtakirja on tehtävä kirjallisesti ja sitä koskevat tietyt muotovaatimukset, kuten kaksi (2) esteetöntä todistajaa. Todistajien on tiedettävä, että kyseessä on edunvalvontavaltakirja, mutta heille ei tarvitse paljastaa sen tarkempaa sisältöä. 

Edunvalvontavaltuutusta voi ja kannattaakin päivittää olosuhteiden muuttuessa. Vanhan voi hävittää tai uudessa valtakirjassa voi mainita sen kumoavan aikaisemman valtuutuksen. Jos ja kun edunvalvontavaltakirjalle tulee myöhemmin käyttöä, Digi- ja väestötietoviraston on vahvistettava valtakirja. Valtuutettu tarvitsee myös lääkärinlausunnon jossa todetaan valtuuttajan kyvyttömyys huolehtia tämän omista asioista

Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä itse, mutta on suositeltavaa antaa se asiantuntijan laadittavaksi. Huonoimmassa tapauksessa valtuutusta ei voida vahvistaa esimerkiksi todistajan tai todistajien oltua esteellisiä.

Jouni Aarnio
Lakimies

Testamentti tarjoaa keinon perintöverosuunnitteluun ja mahdollisuuden säästää selvää rahaa

Perintöverosuunnittelu mahdollistaa usein merkittävien rahasummien säästämisen pienempien perintöveroseuraamusten muodossa. Parhaat hyödyt perintöverosuunnittelusta saa, kun suunnittelutoimet aloittaa hyvissä ajoin.

Testamentti on yksi perintöverosuunnittelun keskeisimmistä keinoista. Testamentti on myös omiaan ennaltaehkäisemään jäämistöä koskevia riitoja, kun testamenttaajan omaisuuden jaosta on testamenttaajan tahdon mukainen määräys.

Testamentti on hyödyllisimmillään silloin, kun se on huolella laadittu. Koska testamentin tekijän tahdon selvittäminen on avainasemassa testamenttia tulkitessa, on tahdon kuvailu tärkeää ja jopa olennaista. Epäselviä ilmauksia siitä, mitä testamentinsaaja käytännössä saa, on vältettävä. Testamentissa tulee siten ilmaista suoraan, mitä testamentilla jaetaan. Niin ikään testamentilla jaettava omaisuus on yksilöitävä sillä tarkkuudella, ettei siitä, mitä omaisuuserää testamenttimääräyksellä jaetaan, aiheudu tulkinnanvaraisuuksia.

Yksi tyypillisimmistä testamentin laatimisen kompastuskivistä on virheet testamentin todistajaedellytyksessä. Testamentti tulee todistaa kahden esteettömän henkilön toimesta. Testamentin todistajien tulee olla samanaikaisesti läsnä, mutta heidän ei tarvitse kuitenkaan tietää testamentin sisältöä. Keskeisin ja auttamatta yleisin virhe testamentin laatimisessa on kuitenkin se, ettei sitä laadita lainkaan, vaan sen toteuttaminen jää suunnittelun tasolle.

Eräs testamentin mahdollistama verotehokas keino käteisvarojen jakoon on jakaa alle 20 000 euron käteiseriä ns. legaatein. Jos esimerkiksi testamenttaajalla on vaikkapa neljä lastenlasta ja käteisvaroja 80 000 euroa, voidaan testamentilla jokaiselle lapsenlapselle määrätä testamentilla alle 20 000 euroa perintöverovapaasti, muun testamenttaajan omaisuuden jäädessä rintaperillisille.

Tuotto-oikeustestamentti mahdollistaa toistuvaisluonteisen tuoton määräämisen tietylle henkilölle omistusoikeuden mennessä jollekin muulle. Esimerkinomaisesti tällä tavoin voidaan osinkoa tuottavien sijoitusten tai metsän tuotto ohjata vaikkapa lapsenlapselle, ja omistusoikeus ohjata lapselle.

Ottaen huomioon, miten edullista testamentin laatiminen on, sekä sen, että huolellisesti laaditun testamentin avulla voidaan saavuttaa merkittäviä perintöverosäästöjä sekä usein välttää pitkittyneitä, jopa oikeusprosessiin päätyviä riitoja, ei testamentin laatimatta jättämiselle ole perusteita.

Se, miten testamentilla saavutetaan juuri sinun tarpeisiisi vastaavat keinot perintöverosuunnitteluun, edellyttää tilanteesi läpikäymistä. Vaikka testamentin rooli perintöverosuunnittelussa on kiistatta tärkeä, ei se suinkaan ole ainut keino. Lisäksi edellä mainitut seikat ovat vain pintaraapaisu siitä, mitä keinoja perintöverosuunnitteluun testamentti tarjoaa.

Ota yhteyttä, niin käydään tilanteesi läpi ja laaditaan toiveesi toteuttava testamentti!

Ville Peurasuo
Associate

Juristin konsultoiminen kannattaa

Korkeimman oikeuden presidentti Tatu Leppänen nosti hiljattain julkiseen keskusteluun oikeudenkäyntikulujen merkityksensuomalaisten oikeusturvalle (HS 19.8.) Keskuskauppakamarin välimieslautakunnanpääsihteeri Santtu Turunen kirjoitti Keskuskauppakamarin artikkelissa (4.9.)siitä, kuinka asianajajan palkkio ei muodosta kuin osan koko riidanratkaisunkustannuksista. Turunen nostaa keskusteluun myös oikeudenkäyntien kestonoikeuksiin pääsyn esteenä.

Ihmisten tai yritysten päättäjien mielikuvat juristienpalveluksien hinnasta tai mielikuvat vuosien oikeustaistelusta voivat joskus saada asiantuntijan apua kaipaavan henkilön jättämään palvelun hankkimatta. Näin siinäkin tapauksessa, että asiantuntija-avulle olisi aitoa tarvetta ja käsillä voi olla vahvakin juttu. Tässä kirjoituksessa keskitytään jälkimmäiseen, eli siihen miksi asiantuntijaan kannattaa ottaa yhteyttä.

Voi olla helppoa tuntea houkutusta turvautua asiantuntijan palkkiossa säästämiseksi niin kutsuttuun tein-itse-ja-säästin-ratkaisuun laatimalla tärkeitä tai taloudellisesti merkittäviä asiakirjoja kokonaan itse tai hyödyntämällä omasta arkistosta tai internetistä löytyvää asiakirjapohjaa. On hyvä huomata, että edellä mainittuihin keinoihin on kuitenkin syytä suhtautua varsin suurella varauksella.

Asiakirjapohjista voi olla hyötyä, mutta on tärkeää ymmärtää, että asiakirjapohjan laatija ei ole eikä ole voinut olla tietoinen juuri sinun tai sinun yrityksesi olosuhteista, taustoista ja muista sinulle tärkeistä seikoista. Tämä voi johtaa siihen, että lopulliseen asiakirjaan jää jotain sinne kuulumatonta tai asiakirjaan ei ole lisätty sinun tai yrityksesi oikeusturvan kannalta olennaista ehtoa. Keskustelemalla juristin kanssa ja pyytämällä tätä perehtymään asiaasi voidaan riskit torjua parhaassa tapauksessa kokonaan tai niitä saadaan merkittävästi vähennettyä.

Toisinaan juristin tehtäväksi voi myös selventää yrityksen päättäjälle mitä oikeudellisia riskejä mahdollinen sopimus saattaa sisältää. Arvio (liike)toimen riskeistä suhteessa sen oletettuun arvoon tai hyötyyn on syytä tehdä huolellisesti erityisesti kun on kyse kauaskantoisista tai laajavaikutteisista liiketoimintapäätöksistä. Liiketoiminta sisältää oikeudellisia riskejä ja riskit on syytä tuntea ja tiedostaa ennen päätöksen tekemistä.

Toisinaan ihmisellä tai yrityksen päättäjällä voi olla ongelma, jossa hän ehkä kaipaisi juridista neuvontaa, mutta syystä tai toisesta pitää kynnystä juridiseen konsultaatioon liian suurena. Hän ei mahdollisesti tunne ”hyvää juristia” tai ajattelee lyhyenkin konsultaation olevan huomattavan arvokasta, kuten esimerkiksi työntekijän työsuhteen päättäminen työntekijänmenettelystä johtuvasta syytä. Työnantajalla voi olla juridisesti perusteltu ja pätevä syy irtisanoa(tai poikkeuksellisesti jopa purkaa työntekijän työsuhde). Jos irtisanomisprosessia ei tehdä oikein, siitä voi tulla työnantajalle kallis lasku mahdollisesti pitkän oikeusprosessin jälkeen. Tämä siitä huolimatta, että työnantajalla on alunperin ollut perusteltu syy työsuhteen päättämiseen.

Konsultoimalla juristia mahdollisimman aikaisessavaiheessa säästää usein paitsi kustannuksia, mutta tulee samalla huolehtineeksi myös oman oikeusturvan toteutumisesta. Juristin varhainen tuki voi myös johtaa siihen, että riski tai riitaisuus saadaan päättymään ennen kuin se ehtii eskaloitua isommaksi ongelmaksi, milloin myös juristin palveluiden hinta nousee.

Yksi kustannustehokas tapa käyttää juristin palveluita voi olla jatkuva tai toistaiseksi voimassa oleva konsultaatio, jossa jo lähtökohtaisesti madalletaan kynnystä konsultoida juristia myös pienemmistä (tai pienemmiltä tuntuvissa) asioissa. Samalla tulee hoidetuksi ”hyvän juristin” tuntemiseen liittyvä ongelma kun sellainen on parhaimmillaan puhelinsoiton tai sähköpostin päässä.

Lopuksi voidaan todeta, että juristin konsultoimisen ei tarvitse aina olla kallista. Ainakin se on yleensä halvempaa etu- kuin jälkikäteen.

Jouni Aarnio
Associate

Työsuhteesta sopiminen ja työsuhteen päättäminen – havaittuja ongelmakohtia

Korkein oikeus on antamassaan ennakkoratkaisussa (KKO 2019:76) ottanut kantaa työsopimuksen päättämistä koskevaan tilanteeseen. Tapauksessa oli kyse siitä, että työnantaja ja työntekijä olivat tehneet työnantajan aloitteesta sopimuksen, jonka mukaan työntekijä oli irtisanonut työsopimuksen ja jossa oli sovittu työsuhteen päättymiseen liittyvistä seikoista. Työntekijä oli allekirjoittanut sopimuksen noin kaksi tuntia kestäneen neuvottelutilaisuuden lopuksi. Työntekijälle ei ollut ennalta ilmoitettu, että tapaamisessa oli tarkoitus käsitellä hänen työsuhteensa päättämistä. Korkein oikeus katsoi ratkaisussaan, että työntekijälle ei ollut varattu riittävää harkinta-aikaa eikä mahdollisuutta hankkia asiantuntevaa apua ennen sopimukseen sitoutumista, Korkein oikeus katsoi lisäksi, että sopimus oli tehty sellaisissa olosuhteissa, että niistä tietoisen olisi kunnian vastaista ja arvotonta vedota sopimukseen.

Kokemuksemme mukaan työsuhteesta sopimiseen ja työsuhteeseen päättämistä koskeviin tilanteisiin liittyy usein helposti vältettävissä olevia ongelmakohtia. Erityisesti työnantajan on tärkeä olla tietoinen työsopimuksen perusteella sovittavien ehtojen vaikutuksesta työsuhteen tulevaisuuteen. Pahimmillaan työsopimus on tehty suullisesti ja myöhemmin – esimerkiksi työsuhdetta päätettäessä – riitaiseksi muodostuu työsopimuksen perusteella sovittu koeaika, palkkaus ja työtehtävät. Työantajan on myös hyvä tiedostaa, että mahdollisessa riitatilanteessa lähtökohtaisesti näyttötaakka muodostuu työnantajalle – hieman yksinkertaistaen voi sanoa, että työntekijä on oikeudessa voittavana osapuolena seikan toteen näyttämisessä, mikäli kyseessä on sana sanaa vastaan -tilanne.

Helsingin hovioikeuspiirin laatuhankkeen (2014) mukaan työoikeudellisissa riita-asioissa on käytännön kautta paljolti muovautunut eräänlaisia todistustaakan jakoon liittyviä periaatteita. Esimerkiksi työsuhteen päättämisriidoissa vakiintuneesti katsotaan vastaajana olevalla työnantajalla olevan velvollisuus näyttää työsopimuksen irtisanomis- tai purkamisperuste toteen. Tämä tarkoittaa, että mikäli työnantajalla ei ole esittää työntekijälle osoitettuja kirjallisia varoituksia tai muuta kirjallista näyttöä tai henkilötodistelua työsuhteen päättämisen perusteista, lähtökohtaisesti työntekijän riittävän uskottava – vaikkakin täysin vastakkainen – kertomus työnantajaan verrattuna asettaa työntekijän näyttöä arvioitaessa vahvempaan asemaan. Työnantajan on siis hyvä alusta alkaen huolehtia siitä, että kaikki työsuhteen aikana tapahtuvat merkittävät tapahtumat dokumentoidaan kirjallisesti ja asianmukaisesti mahdollisen näyttöproblematiikan ehkäisemiseksi tulevaisuudessa.

Lopuksi, kirjallista työsopimusta tehdessä on hyvä ottaa huomioon työantajan puolelta muutamia tulevaisuuteen vahvasti vaikuttavia seikkoja. Kokemuksemme mukaan työnantajalle tulee usein yllätyksenä, että lähtökohtaisesti koeaikaa ei katsosta työsopimuslain perusteella työsuhteessa olevan, ellei tästä ole nimenomaisesti sovittu. Jälleen on työnantajan vastuulla näyttää, että koeajasta on sovittu, mikä onnistuu helpoiten koeajasta tehtävällä maininnalla kirjallisessa työsopimuksessa. Toiseksi, palkkauksesta ja sovellettavasta työehtosopimuksesta on hyvä sopia selkeästi kirjallisessa työsopimuksessa. Mikäli riitaa myöhemmin syntyy esimerkiksi palkkauksen perusteista (provisio, kiinteä kuukausipalkka, tmvs.), on näyttötaakka työnantajalla sovitusta palkkauksesta. Kolmanneksi, työtehtävistä on aiheellista sopia työsopimuksessa mahdollisimman tarkasti. Mikäli esimerkiksi työnantaja on irtisanonut työntekijän laiminlyötyä työtehtäviä, tulee työnantajan kyetä osoittamaan, että kyseisistä työtehtävistä oli ylipäätään sovittu.

Suurin osa edellä mainituista ongelmakohdista ratkeaa laatimalla kirjallinen työsopimus työnantajan ja työntekijän välillä huolellisesti ja perehtymällä sovellettavaan lakiin sekä kyseisen työtehtävän erityispiirteisiin. Hyvä kirjallinen työsopimus ei jätä tulkinnanvaraa ja työsopimuksen ehdot ovat molemmille osapuolille selkeät ja lakoniset. Työsopimusten laatimisessa voi aina tarvittaessa turvautua asiantuntija-apuun, joka mahdollistaa vakuutuksen tavoin riskienhallinnan tulevaisuuteen nähden. Erityisesti työnantajalle työntekijän palkkaamisesta muodostuvat potentiaaliset tulevaisuuden riskit ovat minimoitavissa nopealla konsultaatiolla oikeudellisen asiantuntijan kanssa.

Elias Rauhala
Associate

GDPR – Mörkö yrittäjän sängyn alla?

Viime vuoden toukokuussa GDPR, eli yleinen tietosuoja-asetus, astui voimaan. Tietosuoja-asetus on EU:n laatima asetus, jolla säädetään siitä, miten yksityishenkilön dataa saa ja voi käsitellä. Asetuksen säätämistarkoitus on johdettavissa Euroopan unionin perusoikeuskirjan 8 artiklan mukaisesta jokaisen yksilön oikeudesta henkilötietojen suojaan. Suomessa voimassa oleva tietosuojalaki täydentää yleistä tietosuoja-asetusta. Kenellä tahansa yksityishenkilöllä on oikeus mm. saada tietoa hänestä kerättävästä tai kerätystä tiedosta ja sen käsittelystä. Tiukasti yksilön näkökulmasta GDPR vaikuttaa siis oikein hyvältä, mutta koska yhden oikeus on toisen vastuu, GDPR luo etenkin yrittäjille uusia ja useita velvollisuuksia.

GDPR perustuu ajatukselle, että jonkun kerätessä yksityishenkilöstä tietoa hänelle syntyy erityinen vastuu tietojen säilyttämisestä oikealla tavalla. Mitä siis tarkoitetaan tiedon keräämisellä ja mitä on sen säilyttäminen? Ensinnäkin, tietojen keräämiseen on oltava peruste. Tämä tarkoittaa käytännössä luvan pyytämistä ellei tietojen kerääminen perustu automaattisesti nimenomaisesti lakiin. Toiseksi, kun kerätty tieto antaa mahdollisuuden siihen, että joku voi tunnistaa tietyn ihmisen kerätyn tiedon perusteella, muodostaa tämä tietosuoja-asetuksen tarkoittaman rekisterin. Tällainen rekisteri synnyttää rekisterinpitäjälle vastuu tietojen säilyttämisestä oikealla tavalla. Asetus ei tee eroa sen suhteen, säilytetäänkö tietoa ruutupaperilla vai tietokoneella. EU-tuomioistuin on muun muassa todennut, että Jehovan todistajien keräämä ja pitämä luettelo kierretyistä taloista oli vastoin lakia, sillä listaan merkityiltä henkilöiltä ei oltu pyydetty suostumusta listalle merkitsemiseen.

Edellä kuvattua vastuuta ei synny yksityishenkilölle jos hänen tiedonkeruunsa koskee vain hänen henkilökohtaisia toimia. Yrittäjä tai yritys ei voi käyttää kyseistä poikkeusta. Mikäli yritykselläsi on esimerkiksi sovellus, jota yritys hallinnoi, kaikki tämän sovelluksen keräämä ja teille lähettämä data muodostaa yrityksellesi vastuun tietojen oikeasta käsittelystä ja säilyttämisestä. Näin on myös tilanteessa, jossa kaupallasi on luettelo hyvistä kanta-asiakkaista, tai asiakkaista ylipäänsä. Tai esimerkiksi silloin, mikäli yritykselläsi on nettisivusto, joka kerää listaa vierailijoistaan (mikä on hyvin tavanomaista nettisivustoille). Nykypäivän yrittäjän on vaikea paeta uuden tietosuoja-asetuksen asettamaa vastuuta.

Yritykselläsi on siis henkilökohtaista dataa luonnollisista henkilöistä, mitä tämä tarkoittaa? Kaiken perustana on edellä todetun mukaisesti kysymys siitä, onko tiedon keräämiseen olemassa perustetta. Tiedon keräämiselle on erilaisia laissa todettuja perusteita, joista selkein on suostumus. Usein riittää siis, että kysyt saako tietoa kerätä. Tämä on kuitenkin raaka yksinkertaistus, jonka soveltaminen riippuu tilanteesta. Jo ennen tiedon keräämistä on henkilölle kerrottava, miten ja mihin tarkoituksiin tietoa kerätään. Lisäksi on henkilölle on kerrottava miten ja kuinka kauan tietoa säilytetään sekä kenellä on pääsy tietoon. Nämä vastuut yritys voi täyttää laatimalla tietosuojaselosteen, jonka myös tulee olla vapaasti ja helposti saatavilla. Tietosuojaseloste on hyvä laatia huolella, sillä sen vajavaisuus tai siitä poikkeaminen on lain vastaista. Koska laki säätelee dataa koskevia sen koko ”elinkaarella”, myös sen säilyttäminen on säänneltyä. Dataa ei kannata esimerkiksi säilyttää tai siirtää Euroopan ulkopuolelle, sillä sen turvallisuus on silloin hyvin hataralla pohjalla. Datan turvallisuus on myös sen säilyttäjän vastuulla. Jos datalle tapahtuu jotain yllättävää tai väärä henkilö pääsee siihen käsiksi, on säilyttäjä lähtökohtaisesti vastuussa ongelmatilanteesta. Suuri osa rekisterinpitäjän vastuusta liittyy henkilön (jolta tietoja on kerätty) omiin oikeuksiin vaatia tietojensa käsittelijää muuttamaan, poistamaan, siirtämään, korjaamaan tai estämään käsittelyä, johon lähtökohtaisesti rekisterinpitäjän on reagoitava. Kaikesta edellä mainitusta täytyy myös henkilöä (jolta tietoja on kerätty) aktiivisesti tiedottaa ja ylläpitää.

Lainsäädännön muodostama vastuu voi siis muodostua ajoittain hyvinkin suureksi. On luonnollista kysyä, että kuka näitä asioita hoitaa ja pitääkö näihin tehtäviin erikseen joku palkata? Yleinen tietosuoja-asetus vaatii yritystä nimeämään itselleen tietosuojavastaavan hoitamaan kyseisiä tehtäviä. Tietosuojavastaavan ei täydy välttämättä olla kukaan erikseen tehtävään palkattu, vaan hänet voidaan nimetä myös yrityksen sisältä. Kuitenkin tehtävän vaatima asiantuntijuus ajaa useat yritykset esimerkiksi hankkimaan ulkoistetun tietosuojavastaavan asiantuntijapalveluita. Tämä on erityisesti hyvä ratkaisu pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden tarpeet ja budjetti eivät välttämättä riitä oman tietosuojavastavan palkkaukseen. 

Kaiken edellä mainitun vastuun jälkeen on järkevää ajatella mahdollisia rikkomuksia. Suomessa yleisen tietosuoja-asetuksen noudattamista valvoo tietosuojavaltuutetun toimisto, jota johtaa kansallinen tietosuojavaltuutettu. Toimisto ohjeistaa, tarpeen tullessa jakaa huomautuksia mahdollisista tai pienistä rikkeistä ja viime kädessä määrää hallinnollisia seuraamuksia eli kansankielellä sakkoja. Koska kyseessä on Euroopan unionin perusoikeuksien turvaamisesta, tietosuojavaltuutetun määräämät sakot voivat olla hyvinkin suuret. Tietosuoja-asetuksen mukaan yläraja seuraamuksille / sakoille on joko kaksikymmentä miljoonaa euroa (20 000 000) tai neljä prosenttia edeltävän tilikauden liikevaihdosta riippuen kumpi on suurempi. Tietosuojavaltuutetun toimisto ei ole vielä langettanut Suomessa sakkoja, vain muistutuksia erityisesti siitä syystä, että laki on vielä uudenkarhea ja sen soveltaminen on vaikeaselkoista.

Tietosuoja-asiat ovat osa yrityksen riskienhallintaa. Paikoittain hyvin pienellä panostuksella ulkopuolisen asiantuntijan apuun voidaan välttää riskien ja seuraamusten realisoituminen. Tietosuoja vaatii yrityksiltä jatkuvaa huolenpitoa ja ajantasaisuutta, jolloin aiheelliseksi voi tulla tietosuojavastaavan palkkaaminen. Erikoistuneena yritysten riskienhallintaan, kuten Autio Attorneysin puoleen, kannattaa kääntyä oli kyseessä sitten tietosuojaselosteen laatiminen tai sakosta valittaminen.

Jalmari Männistö
Associate Trainee

Joukkorahoituksesta ja osakeyhtiöistä

Viimeisenä parina vuonna maailmalta tuttu “crowdfunding” on myös suomalaisten yrittäjien tai yrittäjämielisten ajatuksissa. Kyseessä on tapa hakea rahoitusta erinäisille projekteille, kuten yrityksille, suurelta joukolta ihmisiä usein internetin välityksellä. Tämä “joukkorahoitus” jota myös yhteisörahoitukseksi kutsutaan on omalla tavallaan ollut isompien yrityksien käytössä jo vuosia, mutta nyt erityisesti joukkorahoitus on muodostunut pienten teknologiayritysten kasvualustaksi. Joukkorahoitusta on kutsuttu digitalisaation lahjaksi yrittäjille, sillä se mahdollistaa sinänsä yksinkertaisen tavan kerätä jopa isoja summia rahoitusta hyvälle liikeidealle. 

Vaikka joukkorahoitus näyttää olevan täydellinen ratkaisu nopeasti liikkuvien markkinoiden innovaatiopöhinälle, on hyvä muistuttaa, että yritystoiminnassa on aina hyvä pitää tietyt realiteetit tiukasti tiedossa. Joukkorahoitusta voidaan soveltaa pienempiin projekteihin ja täysin ilman vastiketta, tällöin joukkorahoitukseen annettavaa rahaa pääsäännön mukaan käsitellään lahjana joka on paljon ongelmattomampi kuin normaali yritysrahoitus, vaikkain se silloin tarvitsee rahankeräysluvan jonka voi saada yleishyödyllinen yhteisö tai säätiö. Toisin kuin vastikkeettomassa lahjassa, rahoittamisessa on lähes aina kyse vastikkeellisuudesta. Rahoitusta vastaan rahoittaja haluaa jotain takaisin. Tästä helpoin esimerkki on osakeyhtiöt, joiden omistusosuuksista (osakkeista) voidaan käydä avointa kauppaa. Osakkeen ostohinta muodostaa yrityksen rahoituksen ja osake on omistusosuus yrityksestä. Joukkorahoituslaissa tällaista osekakaupan omaista rahoitustoimintaa kutsutaan sijoitusmuotoiseksi joukkorahoitukseksi. Tällaista sijoitusmuotoista joukkorahoitusta saavat järjestää vain Suomessa ja Euroopan talousalueella toimivat joukkorahoitustoimijat.

Joukkorahoitus voi myös toimia niin, että yrityksen hakema joukkorahoitus hakee rahoitusta tietyn innovatiivisen tuotteen valmistamiseen. Tällöin kysymys ei olekaan sinänsä yrityksen toiminnan järjestämisen rahoittamisesta jolloin kyse voisi tulla omistukselliseksi, vaan joukkorahoitus voidaan katsoa ostohinnaksi tuotteesta jolloin joukkorahoitusta hakevan henkilön tärkein oikeudellinen kysymys onkin tämä sopimus hänen ja rahoittajan välillä.

Koska joukkorahoituksessa on usein kuitenkin kyse yritystoiminnasta, on rahoitusta hakevan henkilön luontevaa muodostaa yhtiö. Yhtiön perustaminen voi tuntua suurelta askeleelta, varsinkin jos on ns. ensikertalainen. Erilaisista yhtiömuodoista tiedottaa selkeästi yrittajat.fi. Vaikkei joukkorahoitusta sinänsä ole rajattu millekään yhtiömuodolle, allekirjoittanut suosittelee vahvasti yhtiömuotoa miettiessä päätymään osakeyhtiön valintaan. Tämä johtuu monesta syystä: Ensinnäkin, osakeyhtiö tarjoaa selkeimmän suhteen joukkorahoitukseen osakeyhtiömuodon itsessään perustuen jo avoimen rahoituksen ajatukselle. Toiseksi, osakeyhtiön omistaja ei ole vastuussa yhtiön veloista, ellei ole takaamassa niitä. Kolmanneksi, osakeyhtiö on yhtiömuodoista selkeästi kasvupainotteisin sen mahdollistaessa esimerkiksi useamman eri omistajan aktiivisen panostuksen. 

Joukkorahoitus on selkeästi tullut Suomen ja muun maailman markkinoille jäädäkseen. Tämä ei ole ihme, sillä erityisesti innovaatioille perustuvat yritykset ovat onnistuneet Suomessa saamaan nopean ja hyvän alun toiminnalleen. Kuitenkin, jotta tämä toiminta voisi jatkua kannattavana ja vakaalla pohjalla, allekirjoittanut kehottaa jo alku vaiheessa kääntymään oikeudellisen asiantuntijan puoleen. Esimerkiksi Asianajotoimisto Autio Attorneys tarjoaa laadukkaita aiheeseen liittyviä oikeudellisia palveluita.

Nico Mesiäinen ja Jalmari Männistö

Miksi hopeamitali ei ole häpeä – sovinto voi usein kannattaa

Avustajan tärkein tehtävä on ajaa asiakkaansa asiaa parhaan mahdollisen lopputuleman saavuttamiseksi. Paras mahdollinen lopputulema puolestaan riippuu asiakkaasta – onko se kenties täyden saatavan hakeminen vai osittainen voitto ja riskien välttäminen. Asiantunteva juristi osaa esittää asiakkaansa toiveiden mukaisesti erilaisia vaihtoehtoja riidan ratkaisemiselle, joista asiakas voi valita toiveitteinsa perusteella parhaan vaihtoehdon.

Sovintoon päätymisessä voi olla useita syitä. Useimmiten kyse on kahdesta asiasta – riskien hallinnasta tai riidan pitkittymisen estämisestä. Riskien hallinnan näkökulmasta riidassa voi olla esimerkiksi kyse oikeudellisesti epäselvästä tulkintatilanteesta. Tällöin molemmilla oikeudenkäynnin osapuolilla on oikeudellisesti perustellut näkemykset, kuinka asia tulisi ratkaista. Kuitenkin tällöin myös molemmilla osapuolilla on riski siitä, että he ovat väärässä. Lait ovat kirjoitettuja ja kyse on niiden sanamuodon tulkinnasta – ongelmia voi syntyä, kun oikeuskäytäntöä ei ole tai se on puutteellista. Todettakoon myös, että mikäli lain tulkinta olisi helppoa ja yksiselitteistä, ei koko oikeudenkäyntiä olisi alunperin syntynyt.

Riita-asioiden käsittely pelkästään käräjäoikeudessa voi kestää useita vuosia. Prosessi on usein asiakkaan näkökulmasta hermoja raastava ja loputtoman tuntuinen. Alioikeuden jälkeen kyseeseen voi tulla vielä vastapuolen muutoksenhaku hovioikeuteen ja edelleen korkeimpaan oikeuteen – siitä huolimatta, että juttu on voitettu käräjäoikeudessa. Sovinto voi olla siten myös perusteltua jo siitä näkökulmasta, että prosessi saadaan välittömästi päätökseen ja muutoksenhakumahdollisuus suljetaan pois – ei ole poikkeavaa, että edellä mainitulla kolmella instansilla on eriävä näkemys siitä, miten asia tulisi ratkaista. Tätä voisi verrata Suomen tappioon Ruotsia vastaan vuoden 2003 jääkiekon mm -kisoissa – ensin johdetaan peliä 5-1 ja lopuksi hävitään luvuin 6-5. Summerin soidessa harmittaa aika paljon ja pitkään. Tätä kirjoittaessa harmittaa vieläkin (eihän sitä muuten edes olisi käytetty esimerkkinä tässä).

Sovintohalukkuuteen voi vaikuttaa paitsi edellä mainitut näkökohdat, myös asiakkaan rahoituspohja oikeudenkäyntikulujen suhteen. Oikeudenkäynti ei ole ilmaista ja usein kulut kasvavat prosessin edetessä roimasti. Mikäli asiakkaalla ei esimerkiksi ole hyvää oikeusturvavakuutusta tai se puuttuu kokonaan, voi ongelmaksi muodostua riskien hallinnan näkökulmasta jo pelkästään oikeudenkäyntikulut. Lisäksi on usein parempi saada jotain, kuin ei mitään.

Sovintoja on monenlaisia. Sovinnossa usein päädytään ratkaisuun, jossa molemmat osapuolet tekevät kompromisseja vaatimustensa suhteen. Sovinnoissa useimmiten voidaan sopia sovintosummaksi osa riidan kohteesta ja siitä, että molemmat pitävät omat asianajokulunsa vahinkonaan. Useimmat oikeusturvavakuutukset kattavat oikeudenkäyntikulut myös osapuolten päätyessä sovintoon. Sovinto voi tuntua aluksi luovuttamiselta, mutta ajan kuluessa asia usein nähdään toisin ja perusteltuna ratkaisuna.

Aina sovinto ei kannata. Tämä voi johtua siitä, että riidan oikeudellinen lopputulos on varma tai lähes varma. Mikäli prosessi on pitkä ja tämä ei asiakasta haittaa, voi jutun loppuun ajaminen olla paras vaihtoehto. Toisaalta voi olla, että vastapuoli ei suostu sovintoon – myös tässä tapauksessa ainoa vaihtoehto useimmiten on ajaa juttu loppuun. Mitään pakkoa sovintoon ei ole ja kovimmat uhkapelaajat voivat viedä asian loppuun asti – juristin tehtävä on kuitenkin tiedostaa jutun piilevät riskit ja niiden muutokset sekä tarjota asiakkaalleen näiden perusteella parhaan mahdollisen ratkaisun asiakkaan toiveet huomioon ottaen.

Elias Rauhala ja Lauri Miikkulainen

Takaisinsaannista konkurssipesään

Takaisinsaannilla tarkoitetaan konkurssioikeudellista toimenpidettä, jolla voidaan peräyttää konkurssipesään ennen konkurssia tehty oikeustoimi, joka on loukannut tai olisi voinut loukata konkurssivelkojien oikeuksia. Takaisinsaannilla on siten tarkoitus estää toimenpiteitä, joilla konkurssivelallinen on esimerkiksi suosinut läheistään antamalla tälle omaisuutta konkurssiin kuuluvasta omaisuudesta ennen konkurssiin asettamista. Tyypillinen esimerkki on esimerkiksi konkurssivelallisen tutulle velkojalle lahjoitettua yrityksen irtainta omaisuutta, kuten pakettiauto tai huonekalut.

Takaisinsaantia säätelee laki takaisinsaannista konkurssipesään (1991/758). Takaisinsaannin yleiset edellytykset on lueteltu lain 5 §:ssä. Kaikkien takaisinsaantia koskevien tunnusmerkkien on täytyttävä, jotta oikeustoimi voidaan peräyttää konkurssipesään. Olennaista on, että velkojille aiheutuisi vahinkoa ja että muita velkojia suositaan muiden velkojien kustannuksella. Konkurssioikeudellisesti asiassa on kyse siitä, että kaikkia velkojia tulee lähtökohtaisesti kohdella tasavertaisesti.

Takaisinsaannin kohteeksi joutuminen johtuu tyypillisemmin ymmärtämättömyydestä, kuin tahallisesta menettelystä. Usein takaisinsaannin kohde ei ole ymmärtänyt tulleensa suosituksi muiden velkojien kustannuksella. Kyse on siitä, että takaisinsaannin kohde ei ole osannut hahmottaa asiaa juridisesti ja ulkopuolisin silmin. Tyypillinen takaisinsaannin kohteeksi joutunut henkilö on yrittäjän aviopuoliso, joka ei ole sinänsä toiminut vilpillisesti, vaan lähinnä halunnut tukea aviopuolisoaan kuitenkaan ymmärtämättä asian oikeudellista näkökulmaa. Lisäksi lainoja on saatettu maksaa valikoiden pois, joka oikeudellisesti saattaa loukkaa velkojien tasavertaista kohtelua.

Takaisinsaantikannetta vastaan puolustautumiseen liittyy erityinen haaste, mikäli takaisinsaantikanteen vastaajana on konkurssivelallisen läheinen. Kun vastaajana on läheinen, on näyttötaakka juridisesti niin sanotusti ”käännetty”. Tämä tarkoittaa sitä, että puolustautuessaan läheisen on kyettävä todistamaan, että ei ole tiennyt takaisinsaantilaissa luetelluista seikoista eikä oikeustoimi ole aiheuttanut velkojille vaaraa jako-osuuksien vähenemisestä.

Takaisinsaantikannetta ajaa konkurssipesä, jossa useimmiten pesänhoitajana toimii asianajaja. Tästä johtuen takaisinsaantikanne voi tuntua monimutkaiselta ja vaikeasti hahmotettavalta. Useimmiten takaisinsaantikanteen vastaajaksi joutuminen tuntuu vastaajasta epäoikeudenmukaiselta ja perusteettomalta. Tästä johtuen olisi tärkeää, että asiassa käännytään asiantuntevan avustajan puoleen, joka hahmottaa asian oikeudellisen puolen ja kykenee tarjoamaan selkeän ratkaisun asian ajamiseksi.

Elias Rauhala ja Lauri Miikkulainen

Käytetyn asuinkiinteistön ostamisen ja myymisen sudenkuoppia

Myytäessä käytettyä asuinkiinteistöä, on myyjän vastuu raskas. Myyjän vastuu ulottuu pitkälle sekä ajallisesti että asiallisesti. Maakaaren 25.2 §:n mukaan ostajalla on viisi vuotta aikaa ilmoittaa myyjälle laatuvirheestä tai muusta sopimusrikkomuksesta. Määräaika lasketaan alkavaksi hallinnan luovutushetkestä.

Tätä ostajan oikeutta rajoittaa kuitenkin edellytys siitä, että virhettä koskeva virheilmoitus tehdään kohtuullisessa ajassa siitä, kun virhe on havaittu. Kohtuullinen aika tarkoittaa oikeuskäytännön perusteella muutamaa kuukautta, mutta erityistapauksissa tästä voidaan poiketa. Selvää kuitenkin on, että virheilmoitus eli reklamaatio tulee tehdä mahdollisimman pian virheen havaitsemisesta. Pelkkä avoin reklamaationluonteinen ilmoitus ei kuitenkaan riitä, vaan reklamaation tulee sisältää ilmoitus virheestä sekä siitä, mitä myyjältä vaaditaan tai tullaan vaatimaan, kun korjauskustannusten ja mahdollisen muun vahingon määrä on selvillä. Reklamaatio on ensiarvoisen tärkeää tehdä oikein, koska väärin tehdyn reklamaation seurauksena ostaja menettää oikeutensa vaatia myyjältä korvausta asuinkiinteistön virheen tai virheiden johdosta. Siten reklamaation laatimisessa on suositeltavaa käyttää asiantuntija-apua, jotta oikeudenmenetyksiä ei tapahdu.

Myyjän vastuu ulottuu myös virheisiin, joista myyjä ei ole tiennyt eikä hänen ole edes tullut olla tietoinen. Tällaisesta virheestä käytetään nimitystä salainen virhe. Myyjää ostajan vaatimuksilta tällaisista virheistä suojaa kuitenkin virheeltä edellytettävä niin sanottu merkittävyyskynnys, jonka mukaan myyjän vastuu edellyttää virheeltä merkittävyyttä. Merkittävyyskynnyksen suuruus arvioidaan tapauskohtaisesti, mutta jonkinlaisena nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että virheen korjaamisesta aiheutuvien korjauskustannusten määrän tulisi olla yli 5% kauppahinnasta. Tätä voidaan kuitenkin pitää vain suuntaa-antavana suhdelukuna, sillä merkittävyyskynnyksen arviointiin vaikuttaa moni asia.

Kiinteistön kauppaa säätelevän maakaaren mukaan kiinteistön kaupassa vallitsee sopimusvapaus. Sopimusvapauden periaatteen mukaan osapuolet saavat vapaasti päättää, mitä sopivat ja millä ehdoin. Kiinteistön kaupassa sopimusvapaus ei kuitenkaan toteudu aivan täysimittaisesti. Oikeuskäytännön perusteella ei ole selvää, voiko myyjänä toimiva yksityishenkilö pätevästi ja täysimääräisesti rajoittaa vastuunsa salaisesta virheestä. Lähtökohta on torjuva, mutta tältäkin osin arvio perustuu aina kokonaisarvioon. Vastuunrajoitusehdon hyväksyttävyyttä puoltavia seikkoja ovat mm. osapuolten kokonaisvaltainen ymmärrys vastuunrajoitusehdon sisällöstä ja merkityksestä. 

Vastuunrajoitusehtojen tehokas käyttö kiinteistön kaupassa edellyttää siten usein asiantuntemusta ja perehtyneisyyttä. Käytäntö on osoittanut, että asiantuntijan käyttö jo ennen kaupantekoa säästää kustannuksia moninkertaisesti jälkikäteiseen selvittelyyn verrattuna. 

Meiltä saat asiantuntevaa konsultaatiota laaja-alaisesti kiinteistön kauppaan liittyen. Ota siis yhteyttä, jos esimerkiksi olet havainnut ostamassasi asuinkiinteistössä virheen, tai jos olet myymässä asuinkiinteistöä, ja haluat rajoittaa vastuutasi. Avustamme ja neuvomme toki myös kaikissa muissa kiinteistön kauppaan liittyvissä asioissa.

Ville Peurasuo
Associate

Maksukyvyttömyyden määrittely ja näyttö konkurssissa osa 3: Todistustaakkasäännöt sekä velallisen vastanäyttö

Todistustaakka velallisen maksukyvyttömyydestä jakaantuu yleisten todistusoikeudellisten periaatteiden mukaan. Lähtökohtana on, että velkojan on osoitettava velallisen maksukyvyttömyys, myös silloin kun velallinen on passiivinen. Milloin velkoja osoittaa velallisen olevan maksukyvytön, on velallisen pyrittävä osoittamaan, että on maksukykyinen tai maksukyvyttömyys on ainoastaan tilapäistä. Tarvittaessa velkojalle on tämän jälkeen varattava vielä tilaisuus esittää vastanäyttöä. 

Koulun mukaan velallisella on vastanäytölleen kaksi pääasiallista todistusteemaa. Ensiksikin hän voi osoittaa kykenevänsä maksamaan velkansa niiden erääntyessä. Toisaalta velallinen voi myöntää maksukyvyttömyytensä mutta osoittaa sen olevan tilapäistä.  Jos velallinen väittää maksukyvyttömyyden olevan tilapäistä, tarkastellaan taloudellisessa asemassa tapahtuvia muutoksia, esimerkiksi sitä, johtuuko tilapäisyys toiminnan kausiluonteisuudesta. 

Velallisen osoitus siitä, että maksukyvyttömyys on vain tilapäistä, voi olla hakijavelkojalle vaikea näyttö kumottavaksi. Tämä johtuu siitä, etteivät ne käännä todistustaakkaa. Hakijavelkojan on osoitettava, että velallisen vastaiset tulot ovat epätodennäköisiä tai että velallisen taloudellinen tilanne ei ole tästä huolimatta paranemassa lähikuukausinakaan. 

Oletussäännöt puolestaan kääntävät näyttötaakan. Velkojan vedotessa indiisioon, on velallisen kyettävä kumottavaan tämän indiision osoittama tosiseikka. Indiisiot ovat vahvoja maksukyvyttömyyden näyttöjä, joiden kumoaminen on hankalampaa. Tämän vuoksi esimerkiksi ylivelkaisuuden osoittamisen sijaan on usein helpompaa vedota suoraan indiisoihin. 

Indisioiden todistusarvon katsotaan vaihtelevan.  Tämä vaikuttaa näyttökynnykseen, eli siihen todisteluun määrään, jota velallisen on tehtävä saadakseen väite kumotuksi. Koulun mukaan julkistetun ja laajamittaisen maksujen lakkauttamisen todistusarvo on vahvempi kuin esimerkiksi tuloksettoman ulosoton. Laiminlyöty maksukehotus taas sijoittuu näiden kahden väliin.

Lähteet:
Koulu, Risto: Uusi Konkurssilaki: Talentum. Helsinki 2004.
Könkkölä, Linna: Konkurssioikeus. Talentum. Helsinki 2013.
Welamson, Lars: Konkurs. Tukholma 1997.

Elias Rauhala
Associate

Top

Kuvituskuva maksukyvyttömyysoikeus

Maksuvaikeudet

Maksuvaikeudet kohtaavat niin yrityksiä kuin yksityishenkilöitä. Silloin on tärkeää ymmärtää velkojan ja velalliset erilaiset intressit ja niistä syntyvät mahdollisuudet ratkaista tilanne. Paras ratkaisu syntyy parhaan ratkaisukeinon oikea-aikaisella valinnalla.

Kuvituskuva työ- ja virkasuhteet

Työ- ja virkasuhteet

Työ- ja virkasuhteisiin liittyy erilaisia ongelmatilanteita, joista jokainen on ainutlaatuinen kokemus. Omista oikeuksistaan kannattaa huolehtia niin yrityksen kuin työntekijän.

Kuvituskuva vahingonkorvaus

Vahingonkorvaus

Vahingonkorvausvastuu voi koskettaa niin yritystä kuin yksityishenkilöä. Vastuu ja periaatteet ovat erilaisia riippuen siitä, onko kyseessä sopimuksen ulkoinen vai sopimukseen kuuluva vastuu.

Kuvituskuva veroasiat

Verotus

Verosuunnittelu voi tuoda huomattavia säästöjä niin yritykselle kuin yksityishenkilölle. Asiantuntijamme auttavat sinua myös verotusasioissa.

Kuvituskuva perhe- ja jäämistöasiat

Perhe- ja perintöasiat

Lainsäädäntö kattaa lähes jokaisen elämän osa-alueen ja määrittää meidän oikeutemme ja velvollisuutemme elämän eri vaiheissa. Perhe- ja perintöoikeudellisista asioista voidaan sopia ennalta, mutta riidoiltakaan ei aina vältytä.

Kuvituskuva kiinteistöoikeus

Kiinteistöt

Kiinteistö tai asunto-osake on merkittävä hankinta, johon sisältyy myös huomattavia riskejä. Yritykselle toimitiloihin puolestaan liittyy usein pitkiäkin sopimussuhteita.

Kuvituskuva riidanratkaisu

Riidanratkaisu

Sovinto on usein asiakkaan kannalta oikeudenkäyntiä nopeampi ja edullisempi ratkaisu. Jos sovintoa ei löydy, voidaan asiaa ajaa tuomioistuin- tai välimiesmenettelyssä. Selvitämme asiakkaamme puolesta oikeusturvavakuutuksen käyttämisen mahdollisuudet sekä oikeusavun myöntämisen edellytykset.

Kuvituskuva rikosasiat

Rikosasiat

Rikosasioissa kannattaa turvautua asiantuntijan apuun ajoissa.

Asianajaja Jukka Autio

Jukka Autio


Johtava osakas
Asianajaja

 

Jukalla on vuosikymmenten vankka kokemus liiketoiminnan juridiikasta, aina yhtiöiden perustamisesta yritysjärjestelyihin asti.

Jukka on hoitanut menestyksellisesti myös yksityishenkilöiden toimeksiantoja, koskivat ne sitten perheoikeudellisia haasteita tai vaativia rikosoikeudellisia tapauksia.

Jukka on tullut tunnetuksi haastavien toimeksiantojen ratkaisijana, jonka lisäksi hän toimii hallitusammattilaisena. 

Yhteystiedot

+358 10 583 5581

Suojattu viesti: https://www.turvaposti.fi/viesti/

Opinnot

OTM, KTM, HHJ PJ

Erityisosaamisalueet

Yhtiöoikeus, riidanratkaisu, vero-oikeus, rikosoikeus, perhe- ja jäämistöoikeus

Kielet

Suomi, englanti

Lakimies Jouni Aarnio

Jouni Aarnio


Lakimies
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

 

Jouni on ollut yrityksemme palveluksessa vuodesta 2014 lähtien, ensin harjoittelijana ja valmistumisensa jälkeen lakimiehenä. Jouni työskentelee pääosin tuomioistuinasioiden parissa hoitaen sekä riita- että rikosasioita, jonka lisäksi häneltä löytyy kokemusta myös viranomaispäätöksien valituksista hallintotuomioistuimissa.

Oikeudenkäyntien ulkopuolella Jouni on hoitanut erilaisia sopimusoikeudellisia toimeksiantoja kuten urheilija- ja sponsorointisopimuksia sekä erilaisiin kaupallisiin hankkeisiin liittyviä sopimuskokonaisuuksia. Jounilla on kokemusta myös edustajana toimimisesta asunto-osakeyhtiöiden yhtiökokouksissa.

Jouni on suorittanut asianajajatutkinnon.  

Yhteystiedot

+358 10 583 5582

Suojattu viesti: https://www.turvaposti.fi/viesti/

Opinnot

OTM

Erityisosaamisalueet

Sopimusoikeus, yhtiöoikeus, riidanratkaisu, urheiluoikeus

Kielet

Suomi, englanti

Lakimies Elias Rauhala

Elias Rauhala


Lakimies
Luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja

 

Elias on työskennellyt yrityksessämme vuodesta 2017 lukien. Ennen nykyistä toimenkuvaansa Elias on työskennellyt muun muassa tuomioistuinlaitoksen ja yliopiston palveluksessa sekä kaupunginlakimiehen avustajana. 

Eliaksen työ toimistollamme painottuu pitkälti oikeudenkäynteihin, niin riita- kuin rikosasioissa. Elias on menestyksellisesti hoitanut muun muassa konkurssioikeuteen kuuluvia takaisinsaantiasioita, talousrikosasioita, työriitoja, urakkariitoja, lapsiasioita ja sopimusriitoja.

Vaikka Eliaksen työ painottuu perinteisiin oikeudenkäynteihin, on Elias hoitanut myös hallintoprosessuaalisia toimeksiantoja, kuten suullisia käsittelyjä hallinto-oikeuksissa. Lisäksi Elias on toiminut yhtiökokouksissa niin puheenjohtajan kuin avustajan rooleissa.

Elias on suorittanut asianajajatutkinnon.

Yhteystiedot

+358 10 583 5589

Suojattu viesti: https://www.turvaposti.fi/viesti/

Opinnot

OTM, Valtiotiet. yo.

Erityisosaamisalueet

Yhtiöoikeus, sopimusoikeus, rikosoikeus, lapsioikeus

Kielet

Suomi, ruotsi, englanti

Lakimies Nico Mesiäinen

Nico Mesiäinen


Lakimiesharjoittelija

 

Nico on suorittanut Bachelor of Laws with Honours -tutkinnon Iso-Britanniassa sijaitsevassa Kentin yliopistossa vuonna 2015. Tällä hetkellä Nico viimeistelee oikeustieteen maisterin opintojaan Helsingin yliopistossa, jonka lisäksi hän on suorittanut asianajajatutkinnon. 

Nico on työskennellyt aikaisemmin muun muuassa oikeusaputoimistossa, yhdessä Suomen johtavista asianajotoimistoista ja EU:lla. Yrityksemme palvelukseen Nico siirtyi vuonna 2016. 

Nicolla on kokemusta niin kansallisista kuin kansainvälisistä toimeksiannoista, kuten yritysten transaktioista, sopimusten laatimisesta, due diligence -projekteista ja erilaisista juridisista käännöstöistä. Nicon työtehtävät painottuvat yhtiöoikeuteen ja riita-asioihin, joiden lisäksi hän hoitaa aktiivisesti esimerkiksi kiinteistöoikeudellisia toimeksiantoja.

Yhteystiedot

+358 10 583 5587

Suojattu viesti: https://www.turvaposti.fi/viesti/

Opinnot

LLB (Hons)

Erityisosaamisalueet

Yhtiöoikeus, sopimusoikeus, riidanratkaisu, eurooppaoikeus, kansainvälinen oikeus

Kielet

Suomi, ruotsi, englanti, saksa

Lakimies Julius Autio

Julius Autio


Lakimiesharjoittelija

 

Julius on maisterivaiheen opiskelija Helsingin yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa, jonka lisäksi hän suorittaa tutkintoa Aalto-yliopistossa pääaineenaan laskentatoimi. Kaupallisista opinnoista on ollut merkittävää hyötyä erilaisten juridisten toimeksiantojen hoitamisessa.

Juliuksella on kokemusta toimeksiannoista juridiikan eri aloita, kuten riidanratkaisusta ja perintö-oikeudesta. Hallintoprosessin puolelta Juliuksella on kokemusta etenkin verovalituksista.

Yhteystiedot

+358 10 583 5585

Suojattu viesti: https://www.turvaposti.fi/viesti/

Opinnot

Oik. yo, kaup. yo

Erityisosaamisalueet

Yhtiöoikeus, sopimusoikeus, vero-oikeus, vahingonkorvausoikeus

Kielet

Suomi, ruotsi, englanti, ranska

Lakimies Lauri Miikkulainen

Lauri Miikkulainen


Lakimies

 

Lauri on erikoistunut riidanratkaisuun, yhtiöoikeuteen sekä tietosuoja-asioihin. Yleisissä tuomioistuimissa tapahtuvien toimeksiantojen lisäksi Laurilla on vankka kokemus myös hallinto-oikeudellisista valitusasioista.

Yrityksemme palvelukseen Lauri siirtyi vuonna 2016. Aikaisemmin Lauri on työskennellyt muun muassa liikejuridiikkaan erikoistuneessa asianajotoimistossa sekä luokanopettajana. Lauri on toiminut myös erilaisissa luottamustehtävissä.

Yhteystiedot

+358 10 583 5583

Suojattu viesti: https://www.turvaposti.fi/viesti/

Opinnot

OTM, Tradenomi

Erityisosaamisalueet

Yhtiöoikeus, riidanratkaisu, vahingonkorvausoikeus, sopimusoikeus

Kielet

Suomi, englanti

Ota yhteyttä tai anna palautetta.
Contact us or give feedback.

Kuvituskuva rahoitus ja liiketoiminnan kehittäminen

Financing and Business Development

Although the type, scope and content of activities vary, the need for development and financing is common to all entrepreneurs. When changes occur, an entrepreneur faces numerous challenges that may have devastating economic consequences. In addition to normal consultative and litigation matters, we serve as a long-term partner for your company.

Kuvituskuva rahoitus ja liiketoiminnan kehittäminen

Insolvency

Both companies and private individuals can experience payment difficulties for a variety of reasons. Financial difficulties and insolvency are a matter of the different interests of the creditor and debtor. To solve the situation, it is important to select the best possible measure at the right time.

Kuvituskuva työ- ja virkasuhteet

Employment in Private or Public Sector

Public service employment and employment relationships in private sector involve different kind of problematic situations, each of which is unique in its own right. Societal/social changes and economic uncertainty always present challenges to the work community. It is worth seeing to your rights.

Kuvituskuva vahingonkorvaus

Damages

Both corporations and private individuals may be liable for damages. On the other hand, they may both suffer damage and be entitled to compensation. The liability and principles differ depending on whether the matter involves a so-called contractual or non-contractual liability.

Kuvituskuva veroasiat

Taxation

A large part of a company’s expenses and a private person’s finances is taxation-related. There are several ways to achieve the best possible tax solutions, and tax planning can provide considerable savings. Our firm has solid experience in consulting on complex taxation issues.

Kuvituskuva perhe- ja jäämistöasiat

Family and Inheritance

The law covers almost every aspect of our lives and determines our rights and responsibilities in the different phases of everyday life. Although matters related to family and inheritance law can be arranged and settled beforehand, disputes do arise every now and then.

Kuvituskuva kiinteistöoikeus

Real Estate

Purchasing real estate or a share of stock in a housing corporation is a considerable acquisition and, for most of us, also represents the biggest financial decision in our lives. At the same time, housing involves many other values and considerable risks. For a company, a business premises is a valuable investment that might involve a long contractual relationship.

Kuvituskuva riidanratkaisu

Dispute Resolution

From the customer’s point of view, reconciliation is often a faster and more cost-effective solution than a trial. If reconciliation cannot be achieved, we provide you with solid experience and expertise in court as well as in arbitration proceedings. We will also determine whether legal expenses insurance is available and whether legal aid can be granted.

Kuvituskuva rikosasiat

Criminal Cases

Crime-related matters can surprise even a conscientious citizen. As the criminal sanctions may be severe, we recommend seeking help from an expert immediately.

Asianajaja Jukka Autio

Jukka Autio


Managing Partner
Attorney-at-Law

 

Contact

+358 10 583 5581

Secured email: https://www.turvaposti.fi/message/

Studies

LLM, MSC (Econ. & Bus. Adm.), CBM C.

Expertise

Company Law, Dispute Resolution, Tax Law, Criminal Law, Family Law

Language skills

Finnish, English

Lakimies Jouni Aarnio

Jouni Aarnio


Associate
Licensed Legal Counsel

 

Contact

+358 10 583 5582

Secured email: https://www.turvaposti.fi/message/

Studies

LLM

Expertise

Contract Law, Company Law, Dispute Resolution, Sports Law

Language skills

Finnish, English

Lakimies Elias Rauhala

Elias Rauhala


Associate
Licensed Legal Counsel

 

Contact

+358 10 583 5589

Secured email: https://www.turvaposti.fi/message/

Studies

LLM

Expertise

Company Law, Contract law, Dispute Resolution, Criminal Law

Language skills

Finnish, Swedish, English

Lakimies Nico Mesiäinen

Nico Mesiäinen


Associate Trainee

 

Contact

+358 10 583 5587

Secured email: https://www.turvaposti.fi/message/

Studies

LLB (HONS)

Expertise

Company Law, Contract Law, Dispute Resolution, EU Law, International Law

Language skills

Finnish, Swedish, English, German

Lakimies Julius Autio

Julius Autio


Associate Trainee

 

Contact

+358 10 583 5585

Secured email: https://www.turvaposti.fi/message/

Studies

Law and Business Student

Expertise

Company Law, Contract Law, Tax Law, Tort Law

Language skills

Finnish, Swedish, English, French

Lakimies Lauri Miikkulainen

Lauri Miikkulainen


Associate 

 

Contact

+358 10 583 558

Secured email: https://www.turvaposti.fi/message/

Studies

LLM, BBA

Expertise

Company Law, Dispute Resolution, Tort Law, Contract Law

Language skills

Finnish, English