Viimeisenä parina vuonna maailmalta tuttu “crowdfunding” on myös suomalaisten yrittäjien tai yrittäjämielisten ajatuksissa. Kyseessä on tapa hakea rahoitusta erinäisille projekteille, kuten yrityksille, suurelta joukolta ihmisiä usein internetin välityksellä. Tämä “joukkorahoitus” jota myös yhteisörahoitukseksi kutsutaan on omalla tavallaan ollut isompien yrityksien käytössä jo vuosia, mutta nyt erityisesti joukkorahoitus on muodostunut pienten teknologiayritysten kasvualustaksi. Joukkorahoitusta on kutsuttu digitalisaation lahjaksi yrittäjille, sillä se mahdollistaa sinänsä yksinkertaisen tavan kerätä jopa isoja summia rahoitusta hyvälle liikeidealle.
Vaikka joukkorahoitus näyttää olevan täydellinen ratkaisu nopeasti liikkuvien markkinoiden innovaatiopöhinälle, on hyvä muistuttaa, että yritystoiminnassa on aina hyvä pitää tietyt realiteetit tiukasti tiedossa. Joukkorahoitusta voidaan soveltaa pienempiin projekteihin ja täysin ilman vastiketta, tällöin joukkorahoitukseen annettavaa rahaa pääsäännön mukaan käsitellään lahjana joka on paljon ongelmattomampi kuin normaali yritysrahoitus, vaikkain se silloin tarvitsee rahankeräysluvan jonka voi saada yleishyödyllinen yhteisö tai säätiö. Toisin kuin vastikkeettomassa lahjassa, rahoittamisessa on lähes aina kyse vastikkeellisuudesta. Rahoitusta vastaan rahoittaja haluaa jotain takaisin. Tästä helpoin esimerkki on osakeyhtiöt, joiden omistusosuuksista (osakkeista) voidaan käydä avointa kauppaa. Osakkeen ostohinta muodostaa yrityksen rahoituksen ja osake on omistusosuus yrityksestä. Joukkorahoituslaissa tällaista osekakaupan omaista rahoitustoimintaa kutsutaan sijoitusmuotoiseksi joukkorahoitukseksi. Tällaista sijoitusmuotoista joukkorahoitusta saavat järjestää vain Suomessa ja Euroopan talousalueella toimivat joukkorahoitustoimijat.
Joukkorahoitus voi myös toimia niin, että yrityksen hakema joukkorahoitus hakee rahoitusta tietyn innovatiivisen tuotteen valmistamiseen. Tällöin kysymys ei olekaan sinänsä yrityksen toiminnan järjestämisen rahoittamisesta jolloin kyse voisi tulla omistukselliseksi, vaan joukkorahoitus voidaan katsoa ostohinnaksi tuotteesta jolloin joukkorahoitusta hakevan henkilön tärkein oikeudellinen kysymys onkin tämä sopimus hänen ja rahoittajan välillä.
Koska joukkorahoituksessa on usein kuitenkin kyse yritystoiminnasta, on rahoitusta hakevan henkilön luontevaa muodostaa yhtiö. Yhtiön perustaminen voi tuntua suurelta askeleelta, varsinkin jos on ns. ensikertalainen. Erilaisista yhtiömuodoista tiedottaa selkeästi yrittajat.fi. Vaikkei joukkorahoitusta sinänsä ole rajattu millekään yhtiömuodolle, allekirjoittanut suosittelee vahvasti yhtiömuotoa miettiessä päätymään osakeyhtiön valintaan. Tämä johtuu monesta syystä: Ensinnäkin, osakeyhtiö tarjoaa selkeimmän suhteen joukkorahoitukseen osakeyhtiömuodon itsessään perustuen jo avoimen rahoituksen ajatukselle. Toiseksi, osakeyhtiön omistaja ei ole vastuussa yhtiön veloista, ellei ole takaamassa niitä. Kolmanneksi, osakeyhtiö on yhtiömuodoista selkeästi kasvupainotteisin sen mahdollistaessa esimerkiksi useamman eri omistajan aktiivisen panostuksen.
Joukkorahoitus on selkeästi tullut Suomen ja muun maailman markkinoille jäädäkseen. Tämä ei ole ihme, sillä erityisesti innovaatioille perustuvat yritykset ovat onnistuneet Suomessa saamaan nopean ja hyvän alun toiminnalleen. Kuitenkin, jotta tämä toiminta voisi jatkua kannattavana ja vakaalla pohjalla, allekirjoittanut kehottaa jo alku vaiheessa kääntymään oikeudellisen asiantuntijan puoleen. Esimerkiksi Asianajotoimisto Autio Attorneys tarjoaa laadukkaita aiheeseen liittyviä oikeudellisia palveluita.
Nico Mesiäinen ja Jalmari Männistö
