Euroopan tuomioistuin (myöhemmin ”EIT”) on todennut ratkaisussaan ECHR 260 Mazepa ja muut v. Venäjän federaatio, että journalisti Anna Politskovajan murhan esitutkinta oli toteutettu puutteellisesti. EIT totesi lisäksi, että rikosprosessin kesto oli ollut liian pitkä. EIT totesi ratkaisussaan, että vuonna 2006 tehdyssä esitutkinnassa oli selvitetty vain yhtä teoreettista tapahtumainkulkua liittyen rikokseen eikä yhden tapahtumainkulun selvittämisen valintaa oltu perusteltu esitutkinnassa millään tavalla. EIT totesi myös, että vaihtoehtoisia tapahtumainkulkuja rikokselle olisi tullut selvittää varsinkin, kun Politskovajan perhe oli esittänyt pyyntöjä vaihtoehtoisten tapahtumainkulkujen selvittämisestä.
Suomessa esitutkinnan suorittaa pääsääntöisesti poliisi. Esitutkinnassa oikeutesi turvaa parhaiten lainoppinut avustaja tai lakimies. Esitutkinta voidaan määritellä selvityksen hankkimiseksi rikokseksi epäillystä teosta mahdollisen syyteharkinnan suorittamista ja rikosoikeudenkäynnin valmistelua varten. 1 Esitutkinnan aloituskynnys on suhteellisen matala ja lain mukaan esitutkinta on aloitettava, mikäli ”on syytä epäillä” rikoksen tapahtuneen. Esitutkinnan jälkeen asia siirtyy viralliselle syyttäjälle, joka päättää esitutkinnan valmistuttua nostetaanko asiassa syyte.
Epäillyllä ja asianomistajalla on oikeus käyttää avustajaa esitutkinnan aikana. Avustajan rooli korostuu erityisesti esitutkinnan aikana suoritettavissa kuulusteluissa ja loppulausunnon antamisessa. Kuulusteluissa tärkeintä on se, minkälaisen pöytäkirjan kuulustelun lopuksi asianosainen allekirjoittaa. Pöytäkirjassa esitettyjä kertomuksia voidaan käyttää ja yleensä käytetäänkin näyttönä syytteen tueksi, joten mahdolliset virheet tulee oikaista välittömästi. Mikäli korjauspyyntöjä esitetään pöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen, ei esitettyjä korjauksia enää välttämättä pidetä uskottavina. Esitutkintakuulustelujen päätyttyä asiassa kerääntynyt aineisto annetaan asianosaisille kommentoitavaksi. Tässä vaiheessa esitutkintaa asianosaisilta yleensä pyydetään loppulausunnot. Loppulausunnolla - erityisesti juridisesti laadukkaalla - voi olla suuri merkitys sen osalta, päättääkö syyttäjä nostaa asiassa syytteen vai päätetäänkö esitutkinta esimerkiksi näytön puutteen perusteella.
OTT Markku Fredmanin mukaan: ”…puolustusasianajajan tehtävät ovat lisääntyneet rikosoikeudenkäynneissä merkittävästi. Enää vastausta ei löydy vain lakia ja kommentaarikirjaa lukemalla. Asianajajan on tunnettava erilaisten oikeuslähteiden laaja verkosto ja osattava poimia osin jopa ristiriitaisesta aineistosta päämiehen etua ja oikeutta tukevat perusteet. Asianajajan on ymmärrettävä, miten tuomarit tekevät työnsä ja millaisilla perusteilla he ratkaisevat käsittelemänsä jutut. Asianajajan tulee vedota sellaisiin oikeuslähteisiin, jotka tuomarit kokevat itseään ohjaaviksi. Aina kyse ei ole enää laista tai lain esitöistä, vaan kyse voi olla myös perustuslain tai direktiivin tulkinnasta taikka ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisusta…"2
Avustajaan on hyvä ottaa yhteyttä jo ennen kutsua esitutkintakuulusteluun. Avustaja ehtii ennen esitutkintakuulusteluja kartoittaa asiaa asiakkaan kanssa ja valmistautua kuulusteluihin. Avustajan hankkiminen on myös mahdollista kesken kuulustelujen, mikäli kuulustelut muodostuvat haastaviksi. Luonnollisesti avustajan hankkiminen on mahdollista myös vielä tämän jälkeen, ennen loppulausunnon antamista ja loppulausunnon antamisen jälkeen. Avustajaan on kuitenkin hyvä ottaa yhteyttä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, jotta asianosaisen oikeusturvaa saadaan tehokkaasti suojeltua prosessin alusta alkaen.
Oikeudenkäynti luonnollisesti maksaa, mutta rikosoikeudenkäynnissä turvataan vastaajalle (eli epäillylle) tietyissä tilanteissa hänen taloudellisesta asemastaan riippumatta puolustaja valtion varoin. Vakavien väkivaltarikosten ja seksuaalirikosten uhri voi tuloistaan riippumatta saada valtion varoin kustannettavan oikeudenkäyntiavustajan. Mikäli olet epäiltynä tai uhrina lievässä rikosasiassa, voit saada oikeusapua joko kokonaan tai osittain tuloistasi riippuen. Voit tehdä oikeusapulaskurin avulla koelaskelman ja siten arvioida, oletko oikeutettu oikeusapuun joko kokonaan tai osittain valtion varoin: https://asiointi.oikeus.fi/web/asiointi/koelaskelma. Toimistollamme pystymme antamaan tarkemman arvion siitä, saatko asiassasi oikeusapua ja toimintatapaamme kuuluu oikeusapuhakemuksen tekeminen puolestasi.
Toimistollamme on useiden vuosien kokemus sekä yksinkertaisten että laajojen rikosprosessien menestyksellisestä hoitamisesta. Pidämme alusta alkaen huolen siitä, että oikeusturvasi toteutuu parhaalla mahdollisella tavalla. Tärkeää meille on se, että pidämme asiakkaaseemme tiiviisti yhteyttä koko prosessin ajan asiakkaan tavoitteet kirkkaana mielessämme pitäen. Pidämme myös huolen siitä, että prosessin kesto pidetään mahdollisimman lyhyenä ja tarjoamme asiakkaillemme asiakkaan tavoitteet huomioon ottaen mahdollisimman kustannustehokkaan ja vähiten aikaa vievän vaihtoehdon.
Liittyipä asiasi yksinkertaiseen tai vaativaan ja laajaan rikosasiaan, olemme valmiita ajamaan asiaasi ja pitämään huolen oikeusturvasi mahdollisimman tehokkaasta toteutumisesta. Ole rohkeasti yhteydessä toimistomme lakimiehiin ja varaamme sinulle ajan maksuttomaan alkuneuvotteluun.
Elias Rauhala
Associate
1)Klaus Helminen, Markku Fredman, Janne Kanerva, Matti Tolvanen, Marko Viitanen: Esitutkinta ja pakkokeinot 2014, s. 18.
2)Puolustusasianajajan tehtävät ovat lisääntyneet rikosoikeudenkäynneissä merkittävästi (Väitös: OTL Markku Fredman, 19.5.2018, oikeustiede), Turun yliopiston tiedote 17.5.2018
